Tervetuloa voimaantumaan
Voimaantuminen on noussut yleiseen keskusteluun ja yhteiskunnallisesti tunnustetuksi kilpailutekijäksi. Voimaantunut ihminen ja työyhteisö ovat uudistumiskykyisiä ja luovia. Näitä valmiuksia tarvitaan yhä nopeammin muuttuvassa ja vaikeammin ennakoitavassa toimintaympäristössä.
Mitä voimaantuminen tarkoittaa käytännössä? Miten sitä voi mahdollistaa? Millainen on voimaantuva ja sitä mahdollistava työkulttuuri? Mitä on voimaantumista mahdollistava johtajuus tai johtaminen? Entä voimaantumista mahdollistava kehittämisote? Tämä yhdessä ajattelun ja luomisen foorumi on jatkumoa Voimaantuva Suomi -verkostossa toteutetulle reilun kahden vuoden Voimaantuva toimintakulttuuri -oppimisverkostohankkeelle (Tykes), jossa kokemuksellisesti ja toiminnallisesti kokeiltiin, uudistuttiin ja dialogisesti jaettiin neljän organisaation ja lukuisten kehittäjien, valmentajien ja mahdollistajien kanssa. Olemme ottaneet merkittäviä alkuaskeleita Suomen voimaantumisen mahdollistamisessa, ja matka jatkuu…
Yhä laajempien ja moniulotteisempien haasteiden ratkaisemiseksi ei riitä enää yksin tekemisen asiantuntijakulttuuri. Tarvitaan erilaisia näkökulmia, tietämystä ja valmiuksia yhdistävää yhdessä luomisen kulttuuria, sitä mahdollistavaa johtajuutta ja kokonaisvaltaisempia uudistumisprosesseja. Siksi kutsumme Sinut harjoittamaan kanssamme näitä tähän yhdessä ajattelun ja luomisen tilaan, jota Voimaantuva Suomi -verkosto ja Sitran Julkishallinnon johtamisohjelma mahdollistavat.
Olet lämpimästi tervetullut jakamaan voimaantumisesta näkemyksiä, kokemuksia ja intohimoja arvostavan kohtaamisen merkeissä. Tiedostathan, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus.
Kirjoitan parhaillaan uutta kirjaani voimaantumisesta. Sen aihepiirinä on voimaantumis-johtaminen, josta Jonnankin kanssa olemme käyneet keskusteluja. Hän ilmaisi asian niin, että “tuo käsite ostetaan”, joten koen sen selvittelyn arvoiseksi. Kiinostavaa olisi saada herätteitä eli hapetusta aiheeseen sieltä täältä. Voimaantumisen käsite kuuluu edelleen ns. epäkypsien käsitteiden joukkoon. Voimaantumisen vastailmiönä ja käsitteenä olen päätynyt vieraantumisen käsitteeseen. Sosiaalinen vieraantuminen tai alienaatio on sosiologinen termi, jossa yksilö vieraantuu yhteiskunnasta, yhteisöstään, muista ihmisistä ja itsestään, toimintansa todellisesta luonteesta. Monet uskovat, että modernin yhteiskunnan atomismi tarkoittaa, että ihmisillä on pinnallisemmat suhteet toisiin ihmisiin, toisin kuin perinteisissä, orgaanisissa yhteisöissä. Tämän puolestaan uskotaan johtavan vaikeuksiin havaita tai hyväksyä toisten ihmisten uniikkeja piirteitä. Vieraantumisen katsotaan usein johtavan valheelliseen tietoisuuteen jossa henkilö ei kykene havaitsemaan toimintaansa motivoivia tekijöitä ja toimintansa seurauksia suhteessa muihin. (Wikipedia) Voimaantumisen tie kulkee vieraantumisesta havahtumiseen ja edelleen voimaantumiseen. Voimaantumisen kentästä löytyy kolme linjaa.
1. Yksilökohtainen linja eli voimaantuminen, joka tarkastelee yksilötason tason voimaan-tumista. Tasoa voitaisiin kutsua voimavarakeskeisyydeksi ja on luonteeltaan individualistinen. Voimavarakeskeisyydellä tarkoitetaan itsensä ja olemistapansa kyseenalaistamista niin, että voisi olla vahvempi itselleen ja toisille. Kyse on muutoksesta itsensä itsemäärittelyssä ja osallis-tumisen kautta tapahtuvassa todellisuuden tulkinnassa. Voimaantuessaan ihminen oppii ym- märtämään, mitä on olla minä, mitä on tämä maailma ja mitä on olla minä tässä maailmassa.
2. Institutionaalinen linja eli autonomisoituminen, joka tarkastelee yhteisö- ja organisaatio-tasolla tapahtuvaa voimaantumista eli autonomisoitumista ja on luonteeltaan ohjelmallinen. Tätä tasoa voidaan kutsua keskinäiskeskeisyydeksi. Yhteisöllisestä voimaantumisesta voidaan puhua silloin, kun yhteisön jäsenet ovat saavuttaneet riittävän yksilöllisen voimaantumistason, johon yhdistyy toiminta ryhmissä ja osallistuminen päätöksentekoon ja siitä saatunen hyötyjen jakamiseen. Yhteisöllisen voimaantumisedellytysten luonti on johdon ratkaisu, jolla mahdollistetaan ihmisten itsenäinen ja autonominen jäsentyminen, liittyminen ja toimiminen.
3. Vallan ja politiikan linja eli valtaistuminen, joka tarkastelee voimaantumista yhteiskun-nallisen rakenteellisuuden kysymyksenä ja vallankäyttönä ja on luonteeltaan poliittinen. Tätä tasoa voidaan kutsua valtakeskeisyydeksi. Rakenteellisella voimaantumisella tarkoitetaan sitä, että ihmisille luodaan demokraattiset oikeudet, keinot ja mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa sellaisten yhteiskunnallisten rakenteiden luomiseen ja muotoiluun, joiden päämääränä on ihmisten itsensä tarpeiden tyydyttäminen todellisessa elämässä.
Voimaantuneisuus on inhimillisen voiman käyttöä, joka on mahdollista vain vapauden salliessa. Se voi toteutua ainoastaan vapaana pakonomaisuudesta olisi sitten kyse mistä tahansa inhimillisen toiminnan alueesta. Voimaantumisen korkeimpana ilmentymänä on antaminen, jossa ihminen voimaannuttaa siis rikastuttaa toista. Voimaannuttava antaminen ei tarkoita antamista aineellisessa mielessä vaan se sisältää antamisen piirin kaikessa, joka johtaa toisen tietämättömyyden, tarkoituksettomuuden, taitamattomuuden ja voimattomuuden voittamiseen. Antaminen tässä merkityksessä tarkoittaa korkeinta elinvoimaisuuden ilmausta. Voimaantumisen kokemus syntyy antamisen seurauksena. Vuorovaikutuksellisesti antaminen merkitsee toisen saattamista antajaksi. Näin molemmat sekä antaja että saaja osallistuvat iloon siitä, mitä ovat herättäneet eloon eli uutta voimaantuneisuutta. Ihminen voimaannuttaa toisen ihmisen ilmaistessaan tälle omaa elämänhaluaan. Lisää kotisivuiltani http://www.julkiviestinta.fi